Elisa Välimäki työskentelee Raisiossa Eläinsairaala Vettorissa. Pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkärin koulutuksen saanut Välimäki on erikoistunut sisätauteihin. Endokrinologiset sairaudet, joihin diabeteskin kuuluu, ovat klinikalla arkipäivää:

- Hormonaaliset asiat ovat päivittäistyötä ja sekä käytännön syistä että omasta mielenkiinnosta olen asiaan perehtynyt.

Välimäki on eurooppalaisen endokrinologisen järjestön jäsen, joten häntä voisikin tituleerata lemmikkien diabeteksen asiantuntijaksi.

Kissa on kakkostyyppi ja koira ykköstyyppi

Elisa Välimäki kertoo, että diabetes ilmenee kissalla ja koiralla hyvin eri tavoin. Kissan sairaus on yleensä kuin ihmisen tyypin 2 diabetes. Perinnöllisyys lisää diabeteksen riskiä ja esimerkiksi burmankissa on diabetekselle altis. Kortisonihoito, jota kissa saattaa saada vaikkapa ihottumaan, lisää myös riskiä sairastua. Suurin ongelma ovat kuitenkin elintavat. Omistajalleen rakas eläin saa liiankin hyvää huolenpitoa:

- Kissoille olisi normaalia ja terveellistä juosta maalla vapaana. Kaupungissa kissa saa erinomaista ruokaa – ja kissahan syö. Kissadiabetes on seurausta urbanisoitumisesta.

Kaupunkilaiskissa liikkuu sohvalta vessalaatikkoon ja sieltä ruokakupin kautta takaisin sohvalle. Välimäki arveleekin, että kaupungeissa kissojen diabetes on yleisempää kuin maaseudulla.

Kissojen diabeteksen ytimessä on siis yleensä insuliiniresistenssi, kun taas koirat kärsivät lähinnä insuliininpuutoksesta – eli ovat tyypin 1 diabeetikkoja.

- Haima ei tuota insuliinia riittävästi ja käytännössä koira tarvitseekin aina insuliinihoitoa. Pieniä poikkeuksia on, eli jos diabetes liittyy selvästi hormonihäiriöön, hormonitasapainon saattaa saada steriloimalla kuntoon.

Hormonihäiriöstä johtuva diabetes yhdistyy koiran kohdalla usein valeraskauteen ja onkin siten verrattavissa ihmisen raskausajan diabetekseen.

Diabetes näkyy eläinlääkärin arjessa

Kuinka paljon diabeetikkoja sitten koirien ja kissojen keskuudessa on? Välimäki siteeraa tilastoa, jonka mukaan diabetesta arvellaan esiintyvän jopa prosentilla koko koirapopulaatiosta. Brittitutkimus taas kertoo, että Britanniassa jopa yksi kahdestasadasta eläinlääkäriin tuodusta kissasta sairastaa diabetesta.

Välimäen oma kokemus tukee tutkimuksia, sillä hän törmää työssään diabetespotilaaseen melkein viikoittain.

Milloin on syytä huolestua?

Välimäki kertoo, että kissan tai koiran diabetes on helppo havaita. Oireet saattavat ilmestyä nopeastikin.

- Lisääntynyt juominen, pissaaminen ja kasvanut ruokahalu ovat oireita, jotka pätevät sekä kissaan että koiraan. Kun kissa tai koira juo tosi paljon, diabetesta aletaan yleensä epäillä ensimmäisenä.

Kasvaneesta ruokahalusta huolimatta diabetesta sairastava lemmikki laihtuu. Jos koiraa täytyy lenkittää jatkuvasti ja kissan hiekkalaatikko täyttyy pissasta, omistajan on syytä kääntyä eläinlääkärin puoleen.

Myös diagnoosin tekeminen on yleensä helppoa. Kun verensokeri on koholla ja virtsanäytteessä sokeria, kyseessä on useimmiten diabetes. Välimäki huomauttaa, että on olemassa joitakin muitakin tauteja, joiden seurauksena virtsaan erittyy sokeria. Muissa sairauksissa sokeri virtsassa on kuitenkin tilapäistä toisin kuin diabeteksessa.

Insuliinia ja arjen muutoksia

Kun kliiniset oireet on todettu ja diagnoosi tehty veri- ja virtsanäytteestä, aloitetaan poikkeuksetta insuliinihoito. Taustasairaudet, joita diabeteksen takaa yleensä löytyykin, on syytä kartoittaa:

- Kissalla voi olla esimerkiksi haimatulehdus tai kasvuhormonin liikatuotanto. Koiralla voi olla taustalla haiman ongelma, kiima, valeraskaus tai lisämunuaisen liikatoiminta. Yleensä löytyy virtsatulehdus.

Päivittäisessä hoidossa diabeetikkolemmikkiin pätevät samat ohjeet kuin ihmiseen: ruokavalio kuntoon ja syöminen ja liikunta säännöllisiksi. Välimäki muistuttaa, että koiraa tulee käyttää lenkillä yhtä paljon arkisin ja viikonloppuna. Yhden pitkän lenkin sijaan kannattaa tehdä vaikkapa kolme kahdenkymmenen minuutin happihyppelyä päivän aikana. Sisäkissaa on turha yrittää muuttaa lenkkeilijäksi:

- Jos kissa on ollut kymmenen vuotta sohvakissana, voi yrittää vähän liikuttaa, mutta se on usein sisällä leikkimistä.

Kissankin kohdalla säännöllisyys on kaiken A ja O. Pienetkin elintapamuutokset auttavat. Kiirehtiä ei kannata, sillä kuten Välimäki toteaa, kissat ovat tapojensa orjia.

Mittaaminen vaatii tarkkuutta

Välimäki korostaa, että ihmisen ja lemmikin verensokerin tarkkailuun pätevät aivan eri säännöt. Lemmikin verensokeria ei tarvitse mitata päivittäin. Se olisi stressaavaa sekä potilaalle että omistajalle.

- Esimerkiksi yhtenä päivänä viikossa tai kuukaudessa mitataan monta arvoa päivässä. Hoidon tavoite ei ole se, että verensokerit olisivat tasaiset koko ajan. Nousuja laskuja sallitaan enemmän kuin ihmiselle. Tavoitteena on oireettomuus kliinisesti, sopiva paino ja normaali syöminen ja pissaaminen.

Välimäki on törmännyt vastaanotollaan tilanteisiin, joissa omistaja on muuttanut insuliiniannoksia yksittäisten mittauksien perusteella. Tämä on erittäin haitallista, sillä lemmikillä menee viikko sopeutua uuteen annokseen. Pahimmillaan lopputuloksena saattaa olla päätyminen teho-osastolle.

Kotona mittaaminen on järkevää, sillä lemmikille eläinlääkärin vastaanotto on stressaava paikka. Tulosten perusteella ei kuitenkaan saa tehdä omia päätöksiä:

- Tulos lähetetään eläinlääkärille. Eläinlääkärille ei ole iso ongelma vastata sähköpostilla.

Apua on saatavilla

Välimäki uskoo, että diabetesta sairastavalle lemmikille on saatavilla apua nykyään ympäri Suomen. Diabeteksen kaltaiset yleiset sairaudet kuuluvat ainakin pieneläinklinikoilla perusvalmiuksiin. Myös internetistä löytyy ohjeita niin suomeksi kuin englanniksi. Tarkkana kannattaa olla:

- Omistajat voisivat katsella, onko tekstin takana eläinlääkäri ja mikä pätee Suomen oloihin.

Omistajat ovatkin Välimäen mukaan nykyään hyvin valveutuneita ja ottavat itse paljon selvää. Eläinlääkärin vastaanotolle saatetaan tulla lähinnä pyytämään varmistusta omille epäilyille.

Hoitoon sitoutuminen on tärkeää

Välimäki on huomannut, että osa omistajista kokee lemmikin sairastumisen raskaaksi ja osa sitoutuu hoitoon hyvillä mielin.

- Itse koen, että kannattaa olla alussa hyvin yhteistyössä eläinlääkärin kanssa, että saadaan heti alusta menemään hoito oikeaan suuntaan.

Lemmikeille tarkoitetut verensokerimittarit ovat huomattavasti kalliimpia kuin ihmisten mittarit. Satasen laite ei ole kuitenkaan suuri sijoitus verrattuna siihen, että jotain menee pieleen.

- Virheelliset tulokset on pahempi asia kuin ei tulosta ollenkaan. Jos mittaustulos menee pieleen, lemmikki on päivystyksessä, mikä tulee paljon kalliimmaksi kuin oikeaoppinen mittaaminen.

Hoito vaatii sitoutumista, mutta Välimäellä on lemmikinomistajille hyviä uutisia:

- Kun hoitotasapaino saadaan, ennuste on hyvä. Varsinkin kissat ja perusterveet koirat, joille puhkeaa vain diabetes, ovat hyvin hoidettavissa.

Vaikeita ovat potilaat, joilla on suuria verensokeriheittoja ja lisäsairauksia.

Välimäki näkee työssään monenlaisia sairauksia. Huolestuneita lemmikinomistajia hän muistutteleekin siitä, että diabetes on vain yksi sairaus muiden joukossa.

 

Teksti: Varpu Askinen

 

Lisätietoja Evidensian sivuilta:

Koiran diabetes

Kissan diabetes

 

Lue blogia!

Suomen Diabeteskauppa