04.07.2018

Diabeteshoitaja on ohjaaja, kuuntelija ja kannustaja

Diabetes

Vierailimme keväällä valtakunnallisilla diabeteshoitajien koulutuspäivillä esittelemässä Diabeteskauppaa. Tampereelta jäi muistoksi mukavia juttuhetkiä – ja tarttuivatpa matkaan yhden hoitajan yhteystiedotkin. Haastattelin sähköpostitse kyyjärveläistä Paula Ruuskaa, jolle myönnettiin koulutuspäivillä FEND-stipendi. Millaista on Ruuskan työ diabeteshoitajana ja millaisena hän näkee diabeetikkojen tulevaisuuden?

Diabeteshoitaja on ohjaaja, kuuntelija ja kannustaja

Diabeteshoitaja Paula Ruuska työpaikallaan.

Paula Ruuska, miten olet päätynyt nykyiseen työpaikkaasi?

- Valmistuin sairaanhoitajaksi vuonna 1985, terveydenhoitajaksi vuonna 1988, diabeteshoitajaksi vuonna 2003 ja reseptihoitajaksi vuonna 2015. Työvuosia on kertynyt 27. Työnantajanani on ollut koko ajan liikelaitos Saarikka.

Saarikka on SoTE-kuntayhtymän liikelaitos. Se vastaa Kannonkosken, Karstulan, Kivijärven ja Kyyjärven kuntien sekä Saarijärven kaupungin asukkaille järjestettävien sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisesta.

Hyvä työtilanne ja rakkaus kyyjärveläiseen maanviljelijään ovat juurruttaneet Ruuskan Keski-Suomeen. Kolme vuotta sitten työssäkäyntireviiri laajeni Karstulasta naapurikuntien puolelle.

- Yhden työpaikan sijaan aloin kulkea joka viikko kolmella paikkakunnalla. Samalla lastenneuvolatyö jäi pois.

Karstulassa Ruuskan asiakkaina ovat pistoshoitoon siirtyvät diabeetikot. Kyyjärvellä ja Kivijärvellä Ruuska tekee töitä diabeteshoitajana ja äitiys- ja perhesuunnitteluneuvolassa.

Miten diabeteshoitajaksi kouluttaudutaan?

Ruuska päätyi diabeteshoitajaksi lähes sattumalta.

- 15 vuotta sitten terveydenhoitajille ehdotettiin diabeteshoitajan pestiä. Kun kukaan muu ei ilmoittautunut vapaaehtoiseksi, lupasin harkita. Vähän niin kuin vahingossa aloin diabeteshoitajaksi, enkä ole katunut.

Ruuska kertoo, että diabeteshoitajan työ on jatkuvaa kehittymistä. Itse hän pääsi alkuun suorittamalla intensiivisen opiskelujakson Tampereella.

- Hoitajien koulutusraha on sata euroa vuodessa. Onneksi diabetesfirmat järjestävät koulutuksia. Myös keskussairaalan koulutukset ovat ilmaisia. Diabeteshoitajana toimiminen vaatii jatkuvaa itseopiskelua.

Vasta tiedon soveltaminen käytäntöön on sitä ”oikeaa kouluttautumista”, Ruuska muistuttaa.

Mitä diabeteshoitajan työnkuva sisältää?

Vuosien varrella Paula Ruuska on tehnyt kaikenlaisia terveydenhoitajan töitä – ja hieman myös sairaanhoitajan. Ruuskan vastauksista käy ilmi, että diabeteshoitajan työnkuva on valtavan laaja. Perustarkastusten lisäksi diabeteshoitaja kuuntelee, ohjaa ja kannustaa asiakkaitaan.

- Elämäntapamuutosneuvonta perustuu asiakkaan arjen tuntemiseen. Tavoitteena on asiakkaan hyvä elämänlaatu ja oireettomuus sekä komplikaatioiden ennaltaehkäisy. Ohjaus tapahtuu paljon myös puhelimitse.

Diabeteksen Käypä hoito -suositukset auttavat Ruuskaa työssään. Eri paikoissa työnkuva saattaa kuitenkin olla erilainen, hän muistuttaa.

Terveydenhoitajana Ruuska pystyy hoitamaan diabeetikkojen terveyttä monipuolisesti.

- Teen jalkojen riskiluokituksen ja maksusitoumuspyynnöt ja huolehdin silmänpohjakuvauksista. Otan tarvittaessa irtosolunäytteitä, huolehdin raskaudenehkäisyasioista, annan rokotteita, joskus poistan ompeleita ja voin hyödyntää myös reseptihoitajataitojani.

Ruuska kertoo, että diabeteshoitaja on koordinoija ammattilaisten välillä. Lääkäri on tärkein yhteistyökumppani. Pyydettäessä Ruuska käy luennoimassa eri tahoille ja opastamassa sairaalan tai kotisairaanhoidon henkilökuntaa. Kotihoidon työntekijät konsultoivatkin Ruuskaa melko usein.

Työn monipuolisuudesta kertoo myös se, että tyypillistä työpäivää ei Ruuska oikeastaan osaa kuvailla.

- Saman päivän aikana saatan hoitaa sekä diabeetikkoja että äitiys- ja perhesuunnitteluneuvolan asiakkaita. Puhelinaika on kello 8.00-8.30, mutta vastaan asiakkaille muulloinkin. Tai soitan takaisin.

Miten diabeteshoitajan työ on muuttunut vuosien varrella - ja miltä tulevaisuus näyttää?

Ruuska kirjoittaa, että muutoksia on tapahtunut ja tahti tuntuu vain kiihtyvän. Käyttöön on tullut uusia diabeteslääkkeitä. Insuliininkin suhteen ohjeistukset ovat muuttuneet. Teknologian kehittyminen muuttaa myös diabeteshoitajan työtä.

- Uusi teknologia, muun muassa sensorointi, on helpottanut hoitajan työtä potilasohjannassa. Toisaalta se vie enemmän aikaa. Keinohaima on varmasti tulevaisuutta.

Ruuska näkee tunnelin päässä muutakin kuin valoa. Esimerkiksi kuntien rahatilannetta on mahdotonta ennustaa. Ja mahtaako sensorointikaan olla mahdollista kaikille siitä hyötyville diabeetikoille, Ruuska pohdiskelee. Ruuska toivoo, että kaikilla olisi yhtäläinen mahdollisuus hoitaa itseään hyvin. Hän on huomannut, että tasa-arvo ei aina toteudu.

- Tyypin 2 diabeetikoiden lääkekorvausten omavastuu aiheutti joillekin vanhuksille palaamiseen ”vanhaan halpaan lääkkeeseen”. Myös kymmenen euron maksu tuntuu karsivan joidenkin asiakkaiden hoitajakäyntejä.

Tyypin 2 diabetesta pidetään Suomessa kansantautina. Kuinka pystyisimme yhteiskunnan tasolla ehkäisemään diabeteksen lisääntymistä entisestään?

Liikelaitos Saarikassa taistellaan diabetesta vastaan etulinjassa.

- Meillä Saarikassa on ensimmäisenä Suomessa aloitettu koko väestön virtuaaliterveystarkastukset, joilla pyritään löytämään hoidoista pois pudonneita. Yhteistyökumppani on Sitra. Tämä on yksi tapa saada pre-diabeetikoita hoidon piiriin.

Ruuska muistuttaa, että tutkimukset osoittavat pientenkin elämäntapamuutosten auttavan diabeteksen torjumisessa. Diabeteksen riskitesti on hänen mukaansa edelleen erittäin käyttökelpoinen työväline kaikessa asiakastyössä. Ruuska kehuu Suomessa kehitettyä diabeteksen ehkäisyohjelmaa DPS:ää. Hän kuitenkin arvelee, että ohjelman hyödyntäminen yksilötasolla saattaa olla vaikeaa.

Sote herättää ihmisissä runsaasti kysymyksiä. Kuinka arvelet sen vaikuttavan diabeetikkojen hoitoon?

Sotea kuulee moitittavan sekametelisopaksi. Ruuskakaan ei uskalla arvailla, mitä sote tullessaan tuo.

- Sote-uudistuksen suhteen olen kuulolla. Odotan mielenkiinnolla, ovatko maaseudun diabeetikot valmiita hakemaan hoitoa kauempaa tai tuleeko paikkakunnalle yksityisiä yrityksiä palveluntarjoajiksi.

Oman työpaikkansa puolesta Ruuska ei pelkää.

- Sotessa korostetaan asiakaslähtöistä palvelua ja laajaa osaamista. Hyvän ammattitaidon ylläpito on tärkeää.

Olit mukana diabeteshoitajien koulutuspäivillä Tampereella? Mitä sieltä jäi käteen?

Diabeteshoitajien koulutuspäivät saavat Ruuskalta kiitosta.

- Diabeteshoitajapäivät ovat aina tiedollisesti hyvät. Yhtä tärkeää on ammatti-identiteetin vahvistuminen ja yhteenkuuluvuuden tunne. Ihmettelen aina firmojen edustajien jaksamista ja positiivista asennetta. He tuovat päiville uusinta tietoa ja ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita.

Ruuskalle myönnettiin koulutuspäivien iltajuhlan yhteydessä FEND-stipendi. Hän kertoo, että stipendi on tarkoitettu eurooppalaisten diabeteshoitajapäivien kulujen kattamiseksi.

- Stipendiä pitää anoa. Vuosittain Sanofi myöntää kolme stipendiä ja valinnan tekee Diabeteshoitajat ry:n hallitus. Tänä vuonna eurooppalaiset hoitajapäivät ovat Berliinissä syyskuussa.

Kysymykseen siitä, miksi Ruuska arvelee stipendin saaneensa, saan diplomaattisen vastauksen.

- Perusteluita en uskalla arvata. Diabeetikoiden hoito on tiimityötä ja koen stipendin tulleen koko Saarikalle.

 

Varpu Askinen


Lue lisää aiheesta