13.03.2019

Onnea ikinuorelle Diabetes-lehdelle!

Diabetes

Diabetes-lehti täyttää kunnioitettavat 70 vuotta. Luotettavaa diabetestietoa julkaiseva lehti ilmestyy nykyään sekä printtinä että verkossa. Luomme tässä blogiartikkelissa katsauksen Diabetes-lehden pitkään historiaan ja kysymme lehden tekijöiltä, missä mennään nyt.

Onnea ikinuorelle Diabetes-lehdelle!

Diabetes-lehden vuosikymmenet

Diabetes-lehden historia on pitkä ja sen varrelle mahtuu monenlaista. Lyhyt katsaus menneisyyteen osoittaa, että lehti on ollut aina luotettava osa lukijoidensa arkea, tarjoten tietoa ja apua.


Ensiaskeleet: Diabeetikoiden ääni kuuluviin!

1948: Sokeritautisten yhdistys perustetaan ajamaan diabeetikkojen asiaa. Yhdistyksen tavoitteena on tiedottaa, valistaa ja ennen kaikkea saada sokeritautisten ääni kuuluviin.

1949: Diabetes-lehden ensimmäinen numero ilmestyy Sokeritautisten yhdistyksen johtokunnan jäsenen, Kalle Kärkkäisen, kustantamana. Lehteä painetaan 5000 kpl ja sitä jaetaan jäsenille, jäsenehdokkaille, apteekkeihin ja sairaaloihin. Lehti välittää diabetestietoa, kertoo järjestötoiminnasta ja julkaisee rohkaisevia tarinoita. Materiaali on paljolti käännösmateriaalia yhdysvaltalaisesta Forecast-lehdestä.

1957: Vastuu lehdestä siirtyy Sokeritautisten yhdistykseltä Sokeritautisten liitolle. Lehden asiasisältöä laatimaan perustetaan lääkärineuvosto. Edelleen painopiste on tutkimustiedon välittämisessä, järjestötoiminnasta kertomisessa ja diabeetikkojen omien kirjoitusten julkaisemisessa.

Toiminta ammattimaistuu ja talous kohenee

1968: Matti Lohi, Helsingin diabetesyhdistyksen toiminnanjohtaja, aloittaa ilmoitushankkijana ja onnistuu kohentamaan lehden taloutta ja lisäämään näkyvyyttä.

1970: Lehden toimitusneuvoston asema vahvistuu: mukaan lääkärikuntaa ja toimittajakuntaa kehitystyötä tekemään. Lukijoiden toivomuksesta lehdestä pyritään tekemään entistä enemmän keskustelufoorumi. Ruokaohjeiden julkaiseminen alkaa. Reseptejä julkaistaan edelleen ja niihin merkityt energia- ja hiilihydraattipitoisuudet auttavat diabeetikkoa arjessa.

1971: Lehti alkaa ilmestyä nykyisessä koossaan, oltuaan jonkin aikaa pienempi vihkonen. Tiedotussihteeri-toimitussihteeri tulee joukkoon mukaan, jolloin lehden toimittaminen ammattimaistuu. 

1974: Leena Etu-Seppälä tulee liiton palvelukseen ja alkaa kehittää lehteä nykyaikaiseksi terveysalan aikakausjulkaisuksi. Uusia ammattilaisia palkataan toimitus- ja taittotiimiin. Tulosta syntyy ja lukijoiden tyytyväisyys kasvaa.

1980-luku: lehden tekijöitä koulutetaan seminaareissa, teemanumeroita aletaan toimittaa kaksi kertaa vuodessa ja vuosikymmenen puolivälissä ulkoasu uudistetaan logoa myöten.

1986: Leena Etu-Seppälä kansainvälistää toimintaa kutsumalla diabeteslehden tekijöitä muista maista Suomeen pohtimaan yhdessä diabeteslehtien asemaa.

Lukijat ovat tyytyväisiä

1987: Taloutta pyritään kohentamaan muuttamalla lehti tilauspohjaiseksi myös jäsenille, mikä lopulta kasvattaa resursseja.

1988: Marja Pemberton palkataan uudeksi toimittajaksi ja hänen vaikutuksensa lehden kehittymiseen on suuri.

1989: Lukijatutkimus kertoo, että edellisen kahdeksan vuoden ajan tyytyväisyys on kohonnut. Lukijoiden mielestä Diabetes-lehti on kolmanneksi luotettavin taho lääkärin ja hoitajan jälkeen. Lehden maksullisuuteen suhtaudutaan myönteisesti myös lukijoiden taholta. 

1995: Leena Etu-Seppälä siirtyy Kansainvälisen diabetesliiton pääsihteeriksi ja liiton tiedottajana toiminut Tarja Sampo-Mäkinen ottaa vetovastuun lehdestä.

1996: Uusi taittaja Jussi Kiiskilä ideoi lehden ulkoasua uuteen uskoon. Samana vuonna tehty lukijatutkimus paljastaa, että Diabetes-lehti on noussut lääkärin ja hoitajankin ohi tietolähteenä ja lehden luotettavuuteen uskotaan.

Kohti nykyaikaa - sähköistyminen alkaa

1998: Marja Pembertonin luopuessa tehtävästään tilalle tulee Ella Manninen. Lehden sähköistyminen alkaa, kun vanhoja numeroita arkistoidaan internetiin.

2000: Lukijatutkimus paljastaa, että lukijakuntaan kuuluu odotuksiltaan, elämäntilanteiltaan ja terveydentiloiltaan hyvin erilaisia ihmisiä.

2019: Diabetes-lehti ilmestyy nyt kuusi kertaa vuodessa välittäen edelleen luotettavaa tietoa diabeteksesta, ajankohtaisista tutkimuksista ja liiton toiminnasta. Lehti tarjoaa myös eväitä terveellisempään elämään esimerkiksi ruoka- ja liikuntavinkkien avulla. Henkilöhaastatteluita löytyy jokaisesta numerosta. Painetun lehden rinnalle on tullut verkkolehti ja onpa diabetestietoa saatavilla myös äänilehden muodossa. Levikki on 67 213.


Printtinä ja verkossa

Ella Manninen on ollut mukana Diabetes-lehden tekijätiimissä jo yli kaksikymmentä vuotta. Manninen muistaakin hyvin lehden vaiheet ja osaa kertoa myös nykytilanteesta. Verkkolehden suosio ilahduttaa:

- Verkkolehdellä on ollut viimeisen vuoden aikana 14 000-20 000 lukijaa kuukaudessa. Lukijamäärä on kasvanut aika voimakkaasti viimeisen kolmen kuukauden aikana.

Manninen kertoo, että verkkolehdessä julkaistaan samoja juttuja kuin Diabetes-lehdessä, joskin eri aikataulussa:

- Reilu puolet jutuista ilmestyy verkkolehdessä ennen paperilehden ilmestymistä ja loput sen jälkeen. Lisäksi verkkolehdessä on silloin tällöin ekstrajuttuja, joita paperilehdessä ei ole.

Verkossa julkaistaan myös lehden ruotsinkielisen liitteen jutut. Täysi lukuoikeus verkkolehteen on Diabetesliiton jäsenillä, mutta osin lehdestä pääsee nauttimaan myös liittoon kuulumaton. Mannisen mukaan avoimesta arkistosta on muodostunut diabetestietopankki, josta ammentavat paitsi diabeetikot myös hoitoalan ammattilaiset ja opiskelijat.

Mikä kiinnostaa?

Millaisia ruusuja ja risuja Diabetes-lehdelle sitten annetaan? Edellisestä laajasta lukijatutkimuksesta on vierähtänyt muutama vuosi. Ella Manninen kertoo, että pienempiä kyselyitä tehdään silloin tällöin:

- Niiden mukaan lukijat ovat hyvin tyytyväisiä lehteen, mutta toisaalta kyselyihin ehkä vastaavat juuri ne, jotka pitävät lehdestä ja joille se on tärkeä.

Verkkolehden osalta tyytyväisyyden selvittäminen on helpompaa. Reaaliaikaista tietoa on saatavilla koko ajan. Ella Manninen tietää, että lukijoita saavat etenkin diabeteksen ja sen lisäsairauksien hoidosta kertovat artikkelit sekä yhteiskunnalliset jutut.

Kiinnostusta herättävistä aiheista päätoimittaja Laura Manninen nostaa esiin muiden ihmisten tarinat. Lehden sisältö on siis hyvin monipuolista. Mistä ideat kumpuavat? Laura Manninen kertoo, että juttuvinkkejä tulee paljon lehden avustajilta. Lukijatkin saavat lähettää vinkkejä – ne otetaankin kuulemma ilolla vastaan.

Vastuullisuus ennen kaikkea

Diabeteksen hoidosta on saatavilla monenlaista tietoa. Millaisia periaatteita Diabetes-lehti noudattaa tiedonvälityksessä? Ella Mannisen mukaan lehdessä käsitellään kaikkia tyypin 1 ja tyypin 2 hoitomuotoja, jotka ovat Suomessa käytössä. Myös ulkomaiden uutuuksista kerrotaan.

- Tämä tarkoittaa siis lääketieteellisesti tutkittuja hoitoja. Usein ideat tulevat kahdelta lääkäriltämme.

Ella Manninen korostaa, että julkaistun tiedon totuudenmukaisuus on Diabetes-lehdelle erittäin tärkeää. Siksi lääkeaiheiset jutut tarkastutetaan liiton lääkäreillä. Henkilöhaastattelut annetaan oikoluettaviksi haastatelluille.

Erikoisnumero juhlan kunniaksi

Millaiselta nuorekkaan 70-vuotiaan tulevaisuus näyttää? Laura Manninen kertoo, että lehden konseptia uudistettiin toissa vuonna, joten suuria muutoksia ei ole näköpiirissä. Aina on kuitenkin kehitettävää:

- Yritämme yhä paremmin ottaa huomioon lehden erilaisten lukijoiden tarpeet esimerkiksi diabetestyypin ja elämäntilanteen mukaan.

Lehden syntymäpäivän kunniaksi julkaistaan juhlanumero (2/19), jossa palataan parhaisiin paloihin vuosien varrelta. Juhlanumero ilmestyy 10.4.

 

Täältä Diabetes-verkkolehteen!

 


 

Teksti: Varpu Askinen

 

Lue lisää:

Diabeteskaupan blogi

Diabeteskauppaan
 

Haluatko lukea blogikirjoituksen jostain tietystä aiheesta? Ota yhteyttä: varpu.askinen@diabeteskauppa.fi